sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kissanruokien markkinointi: imago vs. todellisuus

Tämä kirjoitus on ollut hautumassa jo pidempään ja nyt uuden vuoden pyörähdettyä käyntiin päätin vihdoin tarttua härkää sarvista, kirjoittaa analyysini puhtaaksi ja julkaista sen täällä blogissa.  

Olen jo pitkään miettinyt tapoja, joilla teolliset kissanruokavalmistajat markkinoivat tuotteitaan. Royal Caninin viimeisimmästä kampanjasta olenkin jo kirjoittanut oman postauksensa, ja nyt päätin pureutua entistä syvemmälle kissanruokien markkinoinnin maailmaan, nostamalla esille muutaman muunkin esimerkin.
 

Otin kirjoituksen näkökulmaksi eri kissanruokamerkkien ja -valmistajien harjoittaman mielikuvamarkkinoinnin ja sen avulla luotujen imagojen analysoinnin, vertaamalla niitä ruokien todelliseen laatuun suhteessa kissan optimaaliseen ja lajityypilliseen ruokavalioon.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista
HUOM! Minulla ei ole minkäänlaista sisäpiirin tietoa kirjoituksessa mainittujen teollisten ruokavalmistajien markkinointistrategioista, joten kaikki esittämäni oletukset ovat vain ja ainoastaan spekulaatiota ja analyysiä perustuen täysin julkiseen markkinointiaineistoon, kuten verkkosivuihin, mainoksiin ja ruokapakkauksiin.

Saatavilla olevan julkisen aineiston perusteella voinemme päätellä teollisten kissanruokien markkinoinnin tähtäävän imagon rakentamiseen ja sen ylläpitoon mielikuvamarkkinoinnin avulla. Markkinoinnin tulokulma riippuu siitä, millaista imagoa valmistaja haluaa ylläpitää.

Ruokamerkkien joukosta voidaan tunnistaa imagoltaan esimerkiksi kissan terveyttä ja oikeanlaista ruokintaa painottavia asiantuntijoita, sekä ruuissaan käytettyjen raaka-aineiden korkeaa laatua korostavia luksusherkuttelun mahdollistajia. 


Kissan teollisen ruuan markkinoinnista

Kauniit paketit ja luksusimago


Keskon oman halpamerkki K-menun kissan lohi- ja taimenpateeta myydään 100 gramman vuokapakkauksissa. Pakkauksen design on yksinkertainen ja siinä on valkoisella pohjalla pikkiriikkinen kissan kuva. Pakkaus on kokonaisilmeeltään vaatimaton, eikä sen avulla selkeästikään haluta houkutella ostajia.

K-menun verkkosivulle mentäessä sen ensisijainen toiminta-ajatus tulee heti selväksi. Omien sanojensa mukaan K-menu on halpa ja antaa kyytiä hinnoille, mikä pätenee myös kyseisen merkin kissan lohi- ja taimenpateeseen. Niinpä suurimpana kissanruokaa hankkivan kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä voitaneenkin pitää verrattain halpaa hintaa.

Purinan Gourmet Goldia taas myydään pienissä 85 gramman kullanhohtoisissa purkeissa, joissa poseeraa omanarvontuntoinen pitkäkarvainen ja smaragdisilmäinen persialaiskissa. Pienempi annoskoko viitannee tuotteen imagoon ylellisenä herkuttelutuotteena ja pakkauksen sofistikoitunut ulkoasu tukee vaikutelmaa. Purinan Gourmet Goldia nauttiva kissa ei syö elääkseen, vaan elää syödäkseen. Omien sanojensa mukaan Gourmet Gold tarjoaa ensiluokkaista ruokaa kissakulinaristeille.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista


Tässä piilee se, miten kuluttajaa voidaan johtaa harhaan mielikuvamarkkinoinnilla, eli käyttämällä markkinoinnin keinoja kuluttajan mielikuvien muokkaamiseen ja niiden avulla luotavaan tietynlaiseen imagoon.

Pelkän brändin luoman mielikuvan perusteella ostopäätöksiä tekevä kuluttaja voinee kauniiseen ja ylellisyyttä henkivään pakkaukseen pakattua ruokaa ostaessaan uskoa täysin vilpittömästi ruokkivansa Misse-Edwardiaan markkinoiden korkealaatuisimmalla ruualla, vaikka houkuttelevaan kääreeseen pakattu ruoka olisi todellisuudessa pelkkää silkkoa sisältä.

Vai mitä sanotte:

K-menu kissan lohi- ja taimenpatee 100 g (3,20 €/kg*): lihaa ja eläinperäisiä tuotteita, kalaa ja kalatuotteita (josta lohta 4%ja taimenta 4%), kivennäiset, tauriini 450mg

Gourmet Gold Delicatesse: Naudanlihaa ja kanaa tomaattikastikkeessa 85 g (10,00 €/kg*): lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (joista 6% naudanlihaa ja 8% kanaa), kasviperäisiä tuotteita (tomaatti 4% kastikkeessa), kasviproteiinitiivistettä, viljaa, kasviksia, kalaa ja kalatuotteita, kivennäis- ja hivenaineita, sokereita 

* Hinnat ovat kirjoitushetkellä voimassa olevan K-Supermarketin hinnaston mukaisia

Toki on huomioitava, että teollisissa ruuissa käytetyn lihan laatua voi olla lähes mahdoton selvittää ja kilohinnaltaan kalliimpi ruoka saattaa sisältää laadukkaampaa lihaa kuin halvempi versio. Oma henkilökohtainen näkemykseni kuitenkin on, että laadukaskin liha menee täysin hukkaan, jos ruoka sisältää sen lisäksi kosolti kissalle tarpeettomia ainesosia, kuten viljaa, kasviksia tai tomaattikastiketta. Voimme Gourmet Gold Delicatessen tuoteselostetta tutkimalla myös kyseenalaistaa siinä käytetyn lihan laadun, sillä jos ruuassa käytetty liharaaka-aine on ensiluokkaista ja sitä on kissan ravinnontarpeeseen nähden riittävästi, ei ruoka-annokseen liene tarpeen lisätä kasviproteiinitiivistettä paikkaamaan eläinperäisen proteiinin puutetta.

K-Menun lohi-ja taimenpateen ja Gourmet Gold Delicatessen tuoteselosteita vertailemalla voinemme siis tehdä varovaisen johtopäätöksen siitä, ettei ruokien välinen hintaero selity eroilla käytettyjen raaka-aineiden laadussa tai raaka-ainekoostumuksessa. Tällöin ainoaksi hintaeron selittäväksi tekijäksi jää imago. Gourmet Goldilla lieneekin imagonsa puolesta ”oikeus” olla kallista, onhan se sentään Purinan ensiluokkainen lahja kaikille maailman kissakulinaristeille. Tuoteselosteen perusteella monta kertaa halvempikin vaihtoehto ajaisi tismalleen saman asian, ellei jopa paremmin kuin Gold itse.

Hinnan on tutkittu vaikuttavan helposti ihmisten mielikuviin tuotteesta. Halpaa tuotetta pidetään helposti kalliimpaa huonolaatuisempana, vain halvan hinnan takia. Todellisuudessa korkea hinta ei läheskään aina ole laadun tae, eivätkä firmojen antamat lupaukset laadukkaasta ja korkeatasoisesta ruuasta välttämättä kestä lähempää tarkastelua.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista

Inhimillistäminen ja veden kielelle herauttava imago


Naudanliha ja kana tomaattikastikkeessa, Taimen ja pinaatti, Vasikka ja vihannekset, A la Carte kana ja helmipasta…

Kuulostaako herkulliselta? Niinpä. Mainittujen kaltaiset nimet yhdistettyinä monisanaiseen kuvailuun premium-tasoisen ruuan sisältämästä hellästi kypsennetystä lihasta ja houkuttelevista makunautinnoista saa veden herahtamaan vaativammankin kulinaristin kielelle. Paha vaan, että kuolaa suupielistään pyyhkivä kulinaristi on ihminen eikä kissa, jolle tämä kulinaristinen elämys on tarkoitettu.

Gourmet-ruokamerkin brittiläisellä saitilla voi selailla eri Gourmet-vaihtoehtoja kategorioittain. Yksi valittavista kategorioista on Vegetable, jota klikkaamalla ruudulle ilmestyy aikamoinen kattaus kasvispitoisia ruokia. Näitä ovat esimerkiksi vapaasti suomennetuilta nimiltään Ylikypsää ankkaa ja puutarhavihanneksia kastikkeessa (With Duck slowly cooked in a sauce with Garden Vegetables) ja Ylikypsää naudanlihaa tomaattikastikkeessa (With Beef slowly cooked in a sauce with Tomato). Harmi, että kissa vaan sattuu olemaan 100 % lihansyöjä, joka söisi lihansa mieluiten raakana ja ilman kasvishöysteitä. Tämän trendin ensisijainen huolenaihe onkin se, että lihansyöjälle tarkoitettujen ruokien runsaasta kasvispitoisuudesta tehdään markkinoinnin avulla normaali ja hyväksytty asia.

Ihmisen makunystyröihin voitaneen vedota myös nimeämällä ruoka-annoksia sellaisella tavalla, joka ei viittaa niiden todelliseen sisältöön millään tavalla. Näitä ovat esimerkiksi Kitekatin Seikkailijan sekoitus, Metsästäjän menu ja Veijarin valitut, sekä Gourmetin Chef's Collection ja Country Medley in Jelly. Kuulostaapa kerrassaan niin herkulliselta, että noita mamman pikku Misse-Edwardkin aivan takuuvarmasti ostaisi!

Fakta kuitenkin on, ettei kissa itse osta omia ruokiaan. Niinpä markkinointi on kohdistettava ihmiseen, joka tekee ostopäätökset kissan puolesta. Faktana voitaneen myös pitää sitä, että se mikä ihmisen mielestä kuulostaa herkulliselta, saattaa olla täysin epäsopivaa ravintoa kissalle, ja se mikä olisi kaikista eniten kissan mieleen, taas kuulostaisi ihmisen korvaan niin vastenmieliseltä, että ruuat jäisivät taatusti hyllyyn, jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista


Vai miltä kuulostaisi: Broilerinsydämet kudosnesteessä, Tirpansuolet höyhenpedillä tai Kokonaiset hiirenpoikaset omassa liemessään? Puhumattakaan siitä, mitä jotkut teolliset ruuat todellisuudessa sisältävät: verta, siipikarjan päitä, kaupallisista syistä tapettuja untuvikkoja… ei varmaan tarvitse jatkaa pidemmälle?

Ihmisen ruokahalua ei pyrittäne herättämään ainoastaan vivahteikkain sanankääntein, vaan myös kissanruokapakkauksissa ja -mainoksissa oleva kuvasto puhuu sen puolesta. Melko monessa kissanruokapakkauksessa näkee kissanruoka-annoksen reunalla vähintään pienen tupon persiljaa, joskus jopa herneitä tai porkkanoita. Kasviksethan kuuluvat olennaisilta osin lautaselle, täydentävät annoksen ja tekevät siitä houkuttelevan näköisen. Ihmisen mielestä.

Kissan kannalta ruuan ulkonäöllä ei ole mitään väliä. Se ei katso, onko sen ruoka-annoksen reunalla ruohosipulit oikeaoppisesti ristissä tai hyytelöaterian pinnalla kaunis ruskea väri, puhumattakaan kaikissa sateenkaaren väreissä ruokakupin pohjalla mollottavien kuivanappuloiden värisävyjen määrästä ja keskinäisestä yhteensopivuudesta. Näillä tuoteominaisuuksilla ei ole kissan kannalta minkään valtakunnan merkitystä, vaan ne ovat olemassa vain ja ainoastaan ihmistä varten. Lisäksi lihan lempeästä kypsennyksestä puhuminen lienee itsestäänselvä keino herättää ihmisen ruokahalu, vaikka kissa lihansyöjänä taas varmastikin nauttisi lihansa mieluiten raakana.

Sitä, mitä ihminen pitää omien aistiensa, lajityypillisen ruokavalionsa ja henkilökohtaisten ruokailutottumustensa kautta herkullisena, hän syöttänee mieluiten myös kissalleen. Tämä lienee tiedostettu erittäin hyvin myös kissanruokavalmistajien markkinointiosastoilla.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista

Terveysväittämät ja asiantuntija-imago


Purina todistelee Purina ONE -ruokansa terveysvaikutuksia kolmen viikon testillä, jonka aikana ruuan pitäisi lisätä kissan energisyyttä, parantaa ruuansulatusta ja saada turkki kiiltämään. On varmasti helppo lunastaa markkinoinnin kautta annetut tuotelupaukset lyhyellä aikavälillä ja saada öljyjä ruokaan lisäämällä kissan turkki nopeasti kiiltämään ja vaikuttamaan aikaisempaa elinvoimaisemmalta. Mutta entä pidemmällä aikavälillä? Mitä ruokien korkeat hiilihydraattipitoisuudet tekevät kissan terveydelle, altistaessaan sen lihomiselle ja lihomisen mukanaan tuomille sairauksille?

Saman ruokavalmistajan tuotteet nimittäin kulkevat esimerkiksi nimillä Runsaasti kanaa ja täysjyväviljaa ja Runsaasti kanaa ja vehnää. Toisin sanoen kyseinen valmistaja on siis täysin avoin ruokiensa korkeasta vilja- ja hiilihydraattipitoisuuksista ja on markkinoinnillaan kääntänyt sen haitasta eduksi.

Valmistaja vetoaa myös tutkimuksiin, joiden alkuperästä tai lähdeaineistoista ei ole verkkosivuilla minkäänlaista mainintaa. Meidän oletetaankin siis ilmeisesti luottavan siihen, että tutkimustuloksiin vetoaminen ilman tarkempia viittauksia tutkimusaineistoon, sen julkaisijaan tai tutkimuksen suorittajaan, riittää todisteeksi ruuan ylivoimaisista terveysvaikutuksista.

Valmistajan verkkosivuilta ei ainakaan nopean silmäilyn perusteella myöskään löydy ruokien täydellisiä tuoteselosteita. Tällöin on vaikea päästä selville siitä, mikä ruuan todellinen ravintoainekoostumus on, sillä sivuilla korostetaan ainoastaan valmisruuan niitä ainesosia, joilla on ainakin heidän omien sanojensa mukaan kissan hyvinvoinnin kannalta suotuisia vaikutuksia.

Onko ruokavalmistajalta riittävä satsaus panostaa ruokiaan syövien kissojen terveydentilaan lisäämällä Urinary-ruokaansa virtsan PH-arvoa tasapainottavia ainesosia, jos ruoka sisältää niihin verrattuna moninkertaisen määrän kissalle tarpeettomia tai jopa haitallisia raaka-aineita? Entä onko lihomaan taipuvaisille steriloiduille ja kastroiduille kissoille mielekästä tarjota ylipainon ehkäisyyn tähtäävää runsaasti kokojyväviljaa sisältävää ruokaa, kun yleisesti kissojen painonhallintaan suositellaan vähähiilihydraattista ruokavaliota?

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista


Ilmeisesti kissan lihominen vääränlaisen ruuan syömisen seurauksena ei ole yhtä suoraviivaisesti yhdistettävissä mahdollisiin terveysongelmiin kuin virtsatievaivat, joten niihin ei ruokavalmistajan kannalta tarvinne kiinnittää markkinoinnillista huomiota. Kun ruokapakkaukseen voidaan iskeä Ennaltaehkäisee virtsatievaivoja -tarra, saadaan kuluttajan huomio pois muista vääränlaisen ravinnon aiheuttamista terveysongelmista ja samalla ruoka vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti terveelliseltä, vaikkei se sitä olisikaan.

Kyseisen ruokavalmistajan verkkosivuja selaillessani silmääni pisti erityisesti se, että kuluttajan huomio tunnutaan todellakin ohjattavan tarkoituksella pieniin yksityiskohtiin, kuten tiettyihin rasvahappoihin tai valmistajan omiin, patentoituihin vastustuskykyä parantaviin komponentteihin. En minä muista tiedä, mutta ainakin omasta mielestäni kissan ruokinnassa suurin merkitys kuitenkin on kokonaisuudella, eli sillä, mitä kaikkea kissa vastaanottaa ruuan mukana elimistöönsä. Yhdellä pienellä rasvaöljytilkalla ei ole mitään merkitystä, jos kissa saa sen mukana kohtuuttoman määrän haitallisia hiilihydraatteja.

Kun viljojen kaltaisia halpoja bulkkiaineita ei olla valmiita korvaamaan laadukkaammilla eläinperäisillä raaka-aineilla, on kätevää käyttää mielikuvamarkkinoinnin keinoja imagon rakentamiseen ja kääntää ruokien korkea viljapitoisuus eduksi niin, että viljapitoisen ruuan syöttämisestä tehdään kuluttajan silmissä jollain tavalla jopa ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Kissan teollisen ruuan markkinoinnista

Ehkä räikein asia johon tätä tekstiä kirjoittaessani törmäsin on se, että Eviran mukaan funktionaalisia, eli tervesvaikutteisia eläinrehuja (joihin myös kissanruoka kuuluu) ei ole olemassakaan. Ruokia ei myöskään saisi markkinoida terveysväittämillä. Ainoastaan tieteelliseen tutkimuksen perusteella erikoisruuiksi määritellyillä rehuilla saa mainita olevan terveydellisiä vaikutuksia. Näissä erikoisruokavalion kriteerit täyttävissä kissanruokapakkauksissa on aina kehotus keskustella eläinlääkärin kanssa ennen ruokavalion aloittamista.

Sitä en osaa sanoa, lukeeko jokaisessa Purina ONEn ruokapakkauksessa tämä kehotus, mutta ainakaan en sitä heidän verkkosivujensa terveysväittämien seasta löytänyt. Lukemani perusteella käsitin myös näihin terveysvaikutustensa osalta tieteellisesti tutkittuihin erikoisruokiin kuuluvan lähinnä eläinlääkäriasemilta ja apteekeista saatavat ”lääkeruokasarjat”, eivät siis Purina ONEn kaltaiset markettiruokamerkit.

Mikäli käsitin lukemani tämän osalta oikein ja erikoisruokavalioihin kuuluvien teollisten ruokien olevan todellisuudessa ainoita terveysvaikutustensa osalta tieteellisesti tutkittuja ruokia, asettuu monien ruokavalmistajien markkinoinnissaan käyttämä tapa vedota ”tieteellisiin tutkimuksiin” ruokiensa laadun takaajana entistä kyseenalaisempaan valoon.

Mistä sitä sitten oikein voi tietää, mikä ruoka on oikeasti laadukasta ja hyvää ravintoa kissalle ja minkä kohdalla kyse on pelkistä markkinoinnin korulauseista? Yksinkertaisin tapa on lukea kissanruokapakkauksesta korulauseiden sijaan tuoteseloste. Sillä pääsee jo pitkälle.

KUVAT ARI K.


Lähteet:


Almonature.com - Kissan makuaisti
Almonature.com - Miksi kissat ovat niin nirsoja?
Alakiuttu Krista, Ikonen Miika Elias: Mielikuvamarkkinointi aistien avulla, kohteena Miami. Case: Tours International America (2011)  
Annika Korhonen - Ylivieskan liikuntakeskuksen visuaalinen markkinointi (2014) 
Eläinlääkäri.fi - Kissan ravinnon tarve
Eur-Lex - Muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläinperäiset sivutuotteet 
Evira.fi - Eläimistä saatavien sivutuotteiden luokittelu 
Evira: Lemmikkieläinten ruokia eläinperäisistä aineksista valmistavien laitosten vaatimukset 
Evira.fi - Lue pakkausmerkintöjä ja tee oikeita valintoja lemmikkisi parhaaksi   
Gourmet-cat.co.uk 
Kissaliitto - Kissanomistajan opas
Koira-Kissaklinikka - Lihava kissa ja laihdutus
K-ruoka.fi - K-menu 
K-ruokakauppa.fi - K-menu: Kissan lohi- ja taimen patee
Laurean AMK-blogi: Mielikuvamarkkinointi ja brändi (2014)
Merkonomi Hannu Mikkonen - Mielikuvamarkkinointi
Pollitasta.fi - Hinta kertoo laadun
Purinaone.fi  
Vetcare.fi - Kissan ylipaino
Yle.fi - Mitä kissanruoka on syönyt?

(Pahoittelen jälleen kerran toisen käden lähdetietoja, vuorokaudessa vaan ei edelleenkään ole riittävästi aikaa kahlata kaikkia ensimmäisen käden lähteitä läpi.)

Markkinointisanastoa

  • Mielikuvamarkkinointi: kuluttajan positiivisen mielikuvan muodostamiseen tähtäävää markkinointia
  • Imago: Kuluttajan tuotteesta muodostama mielikuva
  • Brändi: Tuotteen ympärille muodostunut hyvä maine, joka koostuu monesta eri osa-alueesta, visuaalisesta ilmeestä tuotekehitykseen.

4 kommenttia:

  1. Kiitos hyvasta kirjoituksesta. Olen miettinyt samaa ja vastentahtoisesti kuitenkin ostan edelleen 5 kk vanhalle siperiankissalle Royal Canin -penturuokaa kuiva- ja markaversionakoska seka elainlaakari etta kasvattaja minulle nain sanoivat kyseenalaistamisesta huolimatta. Mietin kayttaako omaa jarkea mutta elailaakarin peloittelut ruoka-aine-allergioista mietityttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos kommentistasi. :)

      Ihan yleisellä tasolla ja teidän tilannettanne sen kummemmin tuntematta ihmettelen tuota ruoka-aineallergioilla pelottelua. Esimerkiksi Verkkosivuapteekissa kerrotaan ruoka-aineiden aiheuttavan kissoille kaikista allergian aiheuttajista vähiten allergiaoireita, joten tämän tiedon nojalla ruoka-aineallergioilla pelottelu tuntuu vähintäänkin omituiselta.

      Päätyy oman kissansa kohdalla sitten minkälaiseen ruokavalioon tahansa, niin ensisijaisen tärkeää on mielestäni pitää huolta siitä, että kissa saa ravinnostaan kaiken tarvitsemansa ja mahdollisimman vähän sellaista mitä se ei tarvitse. :)

      Mielestäni kaikista ratkaisevinta kissan ruokavaliossa on kokonaisuus, eli voithan ottaa kokeeksi Royal Caninin oheen vaikka erilaisia lihoja ja monipuolistaa näin kissasi ruokavaliota. :)

      Vaikka näistä netissä ja muualla käytävistä ruokintakeskusteluista välillä saakin hieman mustavalkoisen "joko tai" -kuvan, on kissan ruokinnassa muitakin vaihtoehtoja kuin syöttää kissalle joko ainoastaan teollista tai raakaa. Omat kissani syövät sekaisin raakaa ja teollista. Jälkimmäisen suhteen kriteerinä se, ettei valmiste saa sisältää kasviksia, viljoja tai hiilihydraatteja.

      On hienoa että kissasi tasapainoinen ruokinta kiinnostaa sinua. Tsemppiä pohdintoihin, uskon että kun ajattelee omilla aivoillaan, etsii kattavasti tietoa luotettavista lähteistä ja käyttää hankkimaansa tietoa hyväksi, päätyy lopulta kissan kannalta parhaaseen lopputulokseen.

      PS: Tuo Verkkosivuapteekin kirjoitus johon aiemmin viittasin, löytyy täältä:

      http://www.verkkosivuapteekki.fi/kissanomaapteekki/Ihon-ja-turkinhoito/Kissojen-allergiat-ja-atopia

      Poista
    2. Kiitos, tutustun siihen mielellani. Asumme Italiassa ja ehka taalla valmisruoka-asenteet ovat vahvemmat kuin Suomessa. Olen jo ohjeista huolimatta kokeillut hoyrytettya kalaa ja lihaa ja hyvin on kelvannut. Hyva tietaa etta allergiapelot on turhia.

      Poista
    3. Ainahan kissa voi allergisoitua vaikka mille, mutta ruoka-aineiden kohdalla on minun mielestäni turha pelätä ja pitää ruokavaliota sen takia suppeana. Onneksi netti on keksitty, niin tiedonhankinta yli valtion rajojen on onneksi nykyään helppoa, kunhan vaan muistaa olla kriittinen tietoviidakossa kahlatessaan. :)

      Kiva että olet jo laajennellut kissasi ruokavaliota ja että kissallesi maistuu. :)

      Poista

Kommentointi ja keskustelu ovat erittäin tervetulleita! Peräänkuulutan keskustelun asiallista tasoa, asiattomat kommentit poistetaan.

Kiitos! :)