keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Mikset hankkisi aikuista kodinvaihtajakissaa?

Julkaistu Kaunis utopia? -blogissa 17.11.2014

aikuinen kodinvaihtajakissa
Miisu, eli tuttujen kesken "Mise" tuli minulle 14-vuotiaana ja sain viettää sen kanssa neljä yhteistä vuotta.

Harmittaa. Jälleen kerran luin kodittomasta kissasta, joka oli päässyt löytölän kautta sijaiskotiin viimeisillään kantavana. Emo oli synnyttänyt pennut, jotka oli hoidettu sijaiskodissa esimerkillisesti luovutusikäisiksi ja sijoitettu sitten uusiin koteihin. Kaikki pennut löysivät uudet kodit, mutta tämä emo on edelleen vailla omaa kotia. :(

Minulle on ollut paljon aikuisia kodinvaihtajakissoja, eikä yhdenkään hankkiminen kaduta. En ole kertaakaan miettinyt, että olisipa sittenkin pitänyt hankkia pentu. En ole saanut olla kaikkien kissojeni pentuajassa mukana, mutta se pentuaika on muutenkin niin lyhyt, että pidän merkityksellisempänä niitä aikuisvuosia, jotka saan niiden kanssa viettää.

Tällä hetkellä kolme neljästä kissastani on tullut minulle aikuisina tai lähes aikuisina kodinvaihtajina. Ennen niitä minulla on ollut yksi iäkkäänä kotia minun luokseni vaihtanut kissavanhus. Tämän lisäksi lapsuudenkotimme Valtsu-kissa tuli meille eläinsuojeluyhdistyksestä, niin ikään nuorena aikuisena. Olen pystynyt muodostamaan kaikkiin näihin kissoihin hyvin voimakkaan siteen siitä huolimatta, että ne ovat viettäneet pentuaikansa jonkun muun kanssa. Kissat ovat myös kiintyneet voimakkaasti minuun ja mieheeni, vaikkeivät olekaan olleet meillä pennusta asti.

Ovathan ne pennut nyt ihan älyttömän suloisia, ei sitä voi kiistää. Mutta nekin ovat pieniä vain hetken ja kasvavat aivan hujauksessa isoiksi aikuisiksi. Vaikka hankkisitkin pennun, niin suurimman osan sen kanssa viettämästäsi ajasta - mahdollisesti jopa 20 vuotta - tulet viettämään aikuisen kissan kanssa. Lisäksi moni tosielämän tapaus on ajan saatossa osoittanut, että kodittomat kissanpennut löytävät aina kodin, joten sellaisen antaminen aikuiselle kissalle ei ole yhdeltäkään kodittomalta kissanpennulta pois. Sen sijaan se voi merkitä suunnattoman paljon sille aikuiselle kissalle, joka pääsee mukanasi uuteen rakastavaan kotiin.

KUVA ARI K.

2 kommenttia:

  1. No niinpä, aikuisissa kissoissa on monen monta ihanaa persoonaa, jotka kaipaisivat jo sinne omaan kotiin, mutta aina nämä nuoret söpöt pennut vievät huomion :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin. :) Tarkoitus ei ole tässä mitenkään asettaa pentuja ja aikuisia vastakkain, halusin ainoastaan kertoa, että niistä aikuisista kodinvaihtajistakin voi löytyä ja todennäköisesti löytyykin niitä helmiä, eikä pentu ole suinkaan ainoa toimiva vaihtoehto kissan hankintaan. :)

      Jos sitten vaihtoehdot punnittuaan päätyykin hankkimaan pennun niin fine, pääasia olisi, ettei niitä aikuisia (jotka oman kokemukseni mukaan ovat usein nuoria, eli jos eivät aivan pentuja, niin eivät vielä seniori-iässäkään) jätettäisi automaattisesti pois laskuista kissanhankintapäätöstä tehdessä. :)

      Poista

Kommentointi ja keskustelu ovat erittäin tervetulleita! Peräänkuulutan keskustelun asiallista tasoa, asiattomat kommentit poistetaan.

Kiitos! :)