sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Näyttelyyn kotikissan kanssa osa 3: Näyttelypäivän kulku

Kun näyttelyvalmistelut on tehty, on aika lähteä näyttelyyn. Tässä näyttelyaiheisen juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käydään läpi näyttelypäivän tavanomainen kulku. 

Näyttelypaikalla kuhisee

Paikalle saapuminen ja eläinlääkärin tarkastus


Matkaan kannattaa lähteä hyvissä ajoin, monestakin syystä. Mikäli liikut omalla autolla tai kimppakyydillä, ei parkkipaikan löytäminen kohtuullisen matkan päästä näyttelypaikkaa välttämättä ole mattimyöhäsille mikään itsestäänselvyys. Lienee sanomattakin selvää, että ison tavaramäärän kuljettaminen autolta näyttelypaikalle on huomattavasti mukavampaa ja sujuu nopeammin, mikäli auton saa parkkeerattua mahdollisimman lähelle näyttelypaikkaa.

Toinen ja ehdottomasti tärkein syy saapua paikalle ajoissa on eläinlääkärin tarkastus. Eläinlääkäri tarkastaa kaikkien näyttelyalueelle pyrkivien kissojen peruskunnon ennen näyttelyalueelle menoa. Tarkastus on kaikille näyttelyyn osallistuville ja näyttelyalueelle pyrkiville kissoille pakollinen ja sen tavoitteena on evätä tarttuvia sairauksia oireilevien kissojen pääsy näyttelyalueelle.

Ennen näyttelyä saamastasi vahvistuskirjeestä selviää kellonaika, jonka puitteissa eläinlääkärin tarkastus tapahtuu. Mikäli tästä ajankohdasta myöhästyy, ei ole enää mitään mahdollisuutta päästä kissan kanssa näyttelyalueelle, vaan näyttely menee sivu suun. Ei myöskään kannata ajoittaa saapumistaan vahvistuskirjeessä ilmoitetun kellonajan viimeiselle minuutille, sillä eläinlääkärin tarkastukseen joutuu mitä todennäköisimmin jonottamaan, eläinlääkärin tarkastaessa kissat saapumisjärjestyksessä.

Näyttelypäivä alkaa valmisteluilla


Näyttelypäivä alkaa valmisteluilla


Kun kissasi on läpäissyt eläinlääkärin tarkastuksen, on aika etsiä sille sopiva häkkipaikka.

On aivan täysin näyttelyjärjestäjäkohtaista, miten kissojen häkkipaikat määräytyvät. Joillain järjestäjillä on tapana ryhmitellä häkkipaikat rotukategorioittain, jotta paikalle saapuvalla yleisöllä on mahdollisuus saada selkeä ja kattava kuva näyttelyyn osallistuvista kissoista ja kissaroduista. Kotikissoille on tällaisissa näyttelyissä usein osoitettu myös oma häkkirivistönsä, josta voit "vallata" kissallesi minkä tahansa sillä hetkellä vapaana olevan häkkipaikan. Toisilla järjestäjillä taas ei ole erikseen kategoriakohtaisia häkkirivistöjä, jolloin voit "vallata" kissallesi minkä tahansa, sillä hetkellä vapaana olevan paikan.

Mikäli sinulla ei ole mukanasi omaa kevythäkkiä, tulee sinun valmistella näyttelyjärjestäjän puolesta tarjottu metallinen häkki valmiiksi kissaasi varten. Tämä tarkoittaa näyttelyverhojen kiinnittämistä, mikä tapahtuu yleensä vaijereilla. Myös häkin pohjalle kannattaa levittää jokin suoja/matto ja häkin katolle levittää peite suojaamaan kissaa ulkopuoliselta hälinältä. Kun näyttelyverhot on kiinnitetty, laitetaan häkkiin vielä pieni hiekkalaatikko hiekkoineen, sekä ruoka- ja vesikupit. Halutessasi voit laittaa häkkiin kissalle myös nukkumapesän, jollaisissa monet kissat mieluiten viihtyvätkin, elleivät omien kissojeni tapaan hakeudu hiekkalaatikkoon nukkumaan. Kun häkki on valmis, voit päästää kissan sinne kuljetuskopastaan.

Kun kissa on saatu onnistuneesti näyttelyhäkkiin, lähdetään selvittämään sen kilpailunumero ja häkkipaikka. Paikanpäältä näyttelystä on saatavilla maksullinen näyttelyluettelo, josta kissasi kilpailunumero selviää. Mikäli et halua ostaa näyttelyluetteloa, selvinnee kissan kilpailunumero myös kysymällä sitä näyttelynjärjestäjän infopisteeltä.

Usein melko läheltä infopistettä löytyy myös pöytä, jossa on pahvisia läpysköitä, kyniä ja rautalankaa. Pahviseen lappuun kirjoitetaan selkeillä ja näkyvillä numeroilla kissan kilpailunumero, joka kiinnitetään sekä kissan näyttelyhäkkiin, että näytteilleasettajan rinnukseen/muuhun näkyvään paikkaan. Näin näyttelyyn kissoja katsomaan tulevan yleisön on helppo yhdistää kissat ja niiden kilpailunumeron mukaan näyttelyluetteloon luetellut tiedot.

Näyttelypäivä on odottamista

Näyttelypäivä on odottamista


Kissojen arvostelut alkavat usein noin tunti eläinlääkärin tarkastuksen loppumisen jälkeen. Näyttelyissä on useampi tuomari. joten kannattaakin lähteä heti alkuun selvittämään, missä kissasi arvostelevan tuomarin arvostelupöytä on, jotta osaat arvosteluvuoronne tultua viedä kissasi oikeaan paikkaan.

Tuomarin näyttelypöydän yhteydessä on lista, josta voi seurata, millä numerolla varustettu kissa on sillä hetkellä arvostelussa. Kannattaakin käydä pitkin päivää vilkuilemassa, missä mennään, jotta huomaat milloin oman kissasi arvosteluvuoro lähestyy ja osaat viedä sen oikeaan aikaan tuomarin luokse.

Tuomarit, jotka arvostelevat näyttelyssä kotikissat, arvostelevat näyttelyssä myös rotukissoja. Rotukissat arvostellaan aina ensin ja usein tuomari suorittaa arvostelemiensa rotukissojen kohdalla myös TP-valinnat, ennen kotikissojen arvostelemista. Näyttelypäivään sisältyy siis paljon odottelua, mutta useimmiten se ei haittaa, koska odotteluaika kuluu rattoisasti muihin kissaihmisiin tutustuessa.

Arvostelussa

Arvosteluun meno ja arvostelu


Kun huomaat oman kissasi kilpailunumeron lähestyvän tuomarin arvostelulistassa, on aika hakea kissa tuomarin pöydän luo. Olen itse pitänyt pääsääntönä sitä, että vien oman kissani tuomarin pöydän luo omaa vuoroaan odottamaan, kun arvosteltavana on pari kissaa ennen meitä. Etenkin kokemattomien kissojen kohdalla lienee kannattavinta kantaa kissa kuljetuskopassa tuomarin pöydän luokse ja ottaa se sieltä ulos vasta oman vuoron koittaessa. Tällöin kissa on mahdollisimman rauhallinen ja stressitön tuomarin pöydälle mennessä.

FIFe-näyttelyt ovat poikkeuksetta ns. omistajakantoisia näyttelyitä, jolloin omistaja itse esittää kissansa tuomarille. Käytännössä kissan esittäminen tarkoittaa sitä, että omistaja nostaa kissan tuomarin pöydälle ja pitää huolen, ettei kissa lähde karkuun. Liikaa kissasta ei kuitenkaan kannata pitää kiinni, vaan antaa sen esiintyä ja tuomarin hoitaa hommansa.

Näyttelytulosten puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi käytäntönä on, ettei kissan esittäjän ja tuomarin välillä käydä arvosteluhetkellä mainittavaa keskustelua. Suullista arvostelua kannattaa kuitenkin pyrkiä kuuntelemaan tarkasti ja painamaan mieleen tuomarin sanat, sillä vaikka arvostelusta saa myös kirjallisen setelin, on siitä välillä paikoin vaikea saada selvää, tuomarin kirjoittaessa itse setelit kiireessä samalla, kun antaa suullista arvostelua.

Suomessa järjestettävät näyttelyt ovat käytännössä lähes poikkeuksetta kansainvälisiä näyttelyitä ja tuomaristokin koostuu kattavasti eri maiden edustajista. FIFen virallisia kieliä ovat englanti, saksa ja ranska ja tuomarin äidinkielestä ja kansallisuudesta riippuen kissasi voi saada sekä suullisen, että kirjallisen arvostelun millä tahansa näistä kielistä. Suomalaiset tuomarit arvostelevat suomalaiset kissat kuitenkin useimmiten suomeksi.

Tuomarin parhaat ja nominointi

Tuomarin parhaat ja nominointi


Kun tuomari on arvostellut kaikki hänelle kuuluvat kotikissat, on aika suorittaa tuomarin paras- eli TP-valinnat. Kotikissojen kohdalla tämä tarkoittaa useimmiten siis parhaan uroksen ja parhaan naaraan valintaa. Yleensä kotikissoja arvostelevia tuomareita on kaksi per näyttely, joista toinen arvostelee lyhytkarvaiset ja toinen pitkäkarvaiset kotikissat. Tuomari laittaa arvostelemansa kissat numerojärjestykseen.

Näyttelystä ja näyttelykäytännöstä riippuen tuomari nominoi, eli nimeää paneeliksi kutsuttuun loppukilpailuun sekä parhaan uroksen, että naaraan tai valitsee TP-valintojen yhteydessä niistä mielestään paremman ja nominoi sen paneeliin.

Paneelissa tuomarin assistentit esittävät kissat.

Paneeli


Paneeliksi kutsutaan kissanäyttelyn loppukilpailua, joka käydään kategoriakohtaisesti. Paneelissa näyttelyssä arvostelleet tuomarit kokoontuvat pitkän pöydän ääreen ja äänestävät vuorollaan jokaisen kategorian ja jokaisen kategoriaan liittyvän ryhmän parhaat, Best in Show, eli BIS-kissat.

Paneeli alkaa vasta sitten, kun kaikki kissat on arvosteltu. On aivan täysin näyttelykohtaista, missä välissä kotikissapaneeli käydään. Useimmiten kotikissojen paneeli käydään viimeisenä, joten odottelua on jälleen kerran luvassa.

Nominoidut kissat viedään omistajan toimesta hieman ennen oman kategorian ja ryhmän paneelin alkua paneelialueella oleviin "paneelihäkkeihin". Perusarvostelusta poiketen omistaja ei saa itse "kantaa" kissaansa paneelissa, vaan sen tekevät näyttelyssä tuomareiden avustajina toimivat assistentit. Kaikki kyseisen kategorian ja ryhmän nominoidut kissat ovat vierekkäisillä pöydillä samanaikaisesti ja kyseisen paneelin parhaista kissoista äänestävät kolme tuomaria kiertävät vuorotellen kissat läpi.

Tämän jälkeen tuomarit vetäytyvät takaisin pöytänsä ääreen antamaan äänensä mielestään parhaalle kissalle ja eniten ääniä saaneesta kissasta tulee Best in Show.

Arvostelun jälkeen saadaan arvosteluseteli

Arvostelun jälkeen


Jokaisen näyttelyn yhteydessä toimii sihteeristö, jonka kautta jokaisen kissan arvostelusetelit kulkevat. Tämän jälkeen arvostelusetelit laitetaan usein ruusukepöydän läheisyydessä sijaitsevaan lokerikkoon, josta tuomarikohtaiset arvostelusetelit löytyvät. Kun olet hakenut oman kissasi arvostelusetelin, voit käydä pyytämässä siihen ruusukepöydästä leiman, joka tekee setelistä virallisen. Samalla saat mukaasi ruusukkeen tai nauhan merkiksi osallistumisestasi.

Näyttelystä poistuminen 


Näyttelystä ei muutamia Drive in -tyylisiä näyttelyitä lukuunottamatta saa poistua kesken näyttelyn. Jokaisen kissan tulee siis lähtökohtaisesti olla paikalla näyttelypäivän loppuun asti, riippumatta siitä, onko se nominoitu paneeliin vai ei. Erillistä poistumislupaa voi anoa näyttelypäälliköltä kirjallisella lomakkeella, jolloin poistumiseen kesken näyttelyn tulee olla painava syy.

Muussa tapauksessa kaikki näyttelyyn osallistuneet näytteilleasettajat kissoineen poistuvat näyttelypaikalta näyttelyn päätyttyä, kun siihen tulee kaiuttimista lupa.

Kotikissakin voi saavuttaa titteleitä näyttelymenestyksellään.


Kotikissan näyttelytittelit


Kotikissojen näyttelytitteleiden valikoima on hyvin suppea rotukissoihin verrattuna, mutta tiettyjä titteleitä niidenkin on mahdollista saavuttaa. Kun kissa valmistuu, eli saavuttaa titteliin vaadittavan näyttelymenestyksen, tulee siitä tehdä Kissaliittoon erillinen anomus, jotta tittelistä tulee virallinen ja sen voi - tittelistä riippuen - lisätä joko kissansa nimen eteen, tai perään.

Kotikissa voi FIFe-näyttelyissä saavuttaa seuraavat tittelit:  


Distinguished Show Merit, DSM
DSM-tittelin saavuttaakseen kotikissan tulee olla kansainvälisissä kissanäyttelyissä vähintään 10 kertaa kategoriansa paras. Kotikissojen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä siis kymmentä tuomarin paras -tulosta. Ensimmäisen ja kymmenennen kerran välillä tulee olla vähintään kaksi vuotta ja yksi päivä.


National Winner, NW 
Kansallisen National Winner -tittelin saavuttaa kalenterivuoden aikana parhaiten menestynyt kotikissa. NW-titteleitä jaetaan kotikissoille yksi vuodessa ja siitä tulee maininta "NW" kissan nimen eteen.
Lisäksi Scandinavian Winner ja World Winner -näyttelyissä menestyneille kotikissoille myönnetään SW ja WW -tittelit, jotka merkitään niinikään kissan nimen eteen.


Vuoden kissa
Kissaliitto palkitsee vuosittain Vuoden kissa palkinnolla parhaiten menestyneen kotikissan. Myös rotukissayhdistykset palkitsevat jäsenistönsä keskuudesta edellisen vuoden parhaiten menestyneen kotikissan. 
Vuoden kissa -kilpailun voitto ei ole varsinainen titteli, eikä siitä tule mainintaa kissan nimen yhteyteen.

Näyttelypäivä sisältää paljon muistettavia asioita, mutta vähintään yhtä paljon odottelua ja muihin kissaihmisiin tutustumista. Toivottavasti tämä juttusarja on ollut hyödyllinen ja rohkaissut kotikissaihmisiä näyttelyttämään kissojaan.

Koitko sinä tämän tekstin hyödyllisenä? Haluaisitko lukea vastaavanlaisia juttusarjoja jatkossakin? 



KUVAT ARI K. // JARI LUST // OUTI L. // ALLEKIRJOITTANUT

Lähdetiedot:

Kissaliitto

Kissanäyttelysanastoa:

Eläinlääkärin tarkastus: Eläinlääkäri tarkastaa jokaisen näyttelyyn osallistuvan tai näyttelyalueelle pyrkivän kissan oireilevien ja tarttuvien tautien varalta, ennen näyttelyalueelle menoa. Eläinlääkärin tarkastus on pakollinen.
Kilpailunumero: Jokainen näyttelyyn osallistuva kissa saa oman kilpailunumeronsa. Kissat arvostellaan numerojärjestyksessä, joten kilpailunumerosta selviää, missä vaiheessa kissa arvostellaan. 
TP-valinnat: Tuomari valitsee Tuomarin paras, eli TP-valinnoissa arvostelemistaan kotikissoista mielestään parhaat.   
Nominointi, NOM: TP-valintojen yhteydessä tuomari nimeää arvostelemistaan kotikissoista parhaat
Paneeli: Näyttelyn loppukilpailu, jossa tuomarit äänestävät TP-kissojen joukosta parhaat, eli BIS-kissat. 
Best in Show, BIS: Eläinlääkäri tarkastaa jokaisen näyttelyyn osallistuvan tai näyttelyalueelle pyrkivän kissan oireilevien ja tarttuvien tautien varalta, ennen näyttelyalueelle menoa. Eläinlääkärin tarkastus on pakollinen.
Drive in -näyttely: Suomessa vielä verrattain harvinainen näyttelymuoto, jossa ns. perinteisestä näyttelystä poiketen on mahdollista tulla kissansa kanssa paikalle vain sen arvostelun ajaksi ja lähteä heti sen jälkeen pois. 

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Näyttelyyn kotikissan kanssa osa 2: Näyttelyyn valmistautuminen

No niin. Kissa on ilmoitettu näyttelyyn, mutta mitäs sen jälkeen? Huolelliset etukäteisvalmistelut varmistavat sen, että näyttelypäivä sujuu jouhevasti ja ilman ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Näyttelyyn valmistautuessa tulee pitää monta lankaa käsissään yhtäaikaa ja muistettavien asioiden lista on pitkä. Mutta kun valmisteluihin jaksaa vain sinnikkäästi panostaa, niin niistä muodostuu ennenpitkää samaa kaavaa noudattava rutiini, jonka noudattaminen sujuu kuin itsestään.

Päätin listata tänne Tassutuntumalla-blogiin muutaman näyttelyvalmisteluihin liittyvän huomion, helpottaaksemme näyttelyrutiinin muodostamista. Toivonkin tästä kirjoituksesta olevan apua ja hyötyä siitäkin huolimatta, että tekstiä on jälleen kerran kilometreittäin ja asia vaikuttaa kirjalliseen muotoon vietynä huomattavasti vaikeammalta ja monimutkaisemmalta kuin se todellisuudessa on. 




Vähintään kuukautta ennen


Varmista, että kissasi rokotukset ovat voimassa. Näyttelysäännöt edellyttävät vähintään voimassaolevan kolmoisrokotteen, johon sisältyy kissarutto sekä calici- ja herpesvirukset. Rokotteen valmistajasta riippuen kissaruttorokote on voimassa 2-3 vuotta, mutta flunssarokotteet taas vanhenevat auttamatta vuodessa, sillä flunssavirukset ovat todella nopeita ja muuntautumiskykyisiä. Ei siis riitä, että kolmosrokotteen kissarutto-osio on voimassa, vaan myös kissaflunssarokotteiden tulee olla ajan tasalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rokotukset tulee uusia vuoden välein, mielellään kaikilta talouden kissoilta, eikä vain niiltä, joita näyttelytetään.

Mikäli kissasi edellisestä rokotuskerrasta on ehtinyt vierähtää yli vuosi, ei hätää. Kun olet ajoissa liikenteessä, ehdit kyllä rokotuttaa kissasi näyttelysääntöjen mukaan ennen näyttelyä. Tällaisessa tapauksessa tulee huomioida 15 vuorokauden varoaika, eli rokotuksen ja näyttelyn välillä tulisi olla vähintään 15 vuorokautta, jotta rokotteen antama suoja ehtii muodostua.

Rokotuksista tulee aina saada eläinlääkärin merkintä kissan rokotuskorttiin. Rokotuskortti onkin kotikissan näytteilleasettajan asiakirja nro 1, sillä sen avulla voidaan todistaa niin kissan voimassaolevat rokotukset, kastrointi, kuin mikrosirun numerokin. Rokotuskortin väliin kannattaakin laittaa myös mikrosirutodistus ja sirun mukana tuleva viivakooditarra, mikäli sellaiset ovat olemassa.

Näyttelyhankinnat

Näyttelyhankinnat


Näyttelyverhot ja kevythäkki

Näyttelyn järjestäjä tarjoaa jokaiselle näyttelyyn osallistuvalle kissalle metallisista elementeistä koostuvan näyttelyhäkin, jossa kissa viettää näyttelypäivänsä. Näytteilleasettajan, eli kissan omistajan vastuulla on kuitenkin tuoda mukanaan häkkiin sopivat näyttelyverhot, jotka sekä antavat kissalle suojaa ja rauhaa, että tuovat tyylikkyyttä häkkiin.

Näppärä näytteilleasettaja ompelee toki näyttelyverhonsa itse, mutta niitä voi myös tilata valmiina. Omistajan mieltymykset ratkaisevat verhoissa käytetyn materiaalin ja värit. Usein verhojen väritystä ohjaa myös kissan turkin ja silmien väri ja se, mitä väriä vasten ne pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Verhojen suunnitteluun ja tilaamiseen kannattaakin varata kunnolla aikaa, jotta ne ehtivät valmistua ja saapua perille hyvissä ajoin ennen ensimmäistä näyttelyä.

Näyttelynjärjestäjän tarjoaman metallihäkin voi halutessaan myös korvata omalla kevythäkillä, mutta se on rahallisestikin jo sen verran suuri investointi, että siihen kannattanee satsata vasta kun tietää näyttelyharrastuksen varmasti sopivan niin itselleen, kuin kissalleenkin.

Näyttelyhiekkalaatikoksi sopii vaikka tyhjä lihalaatikko.



Ruoka- ja juoma-astiat, sekä hiekkalaatikko

Näytteilleasettajan tulee myös huolehtia, että kissalla on näyttelyn aikana mahdollisuus syödä, juoda ja käydä hiekkalaatikolla. Mikäli sinulta ei siis satu entuudestaan löytymään matkakokoista hiekkalaatikkoa ja pieniä ruoka- ja juomakuppeja, niin niitä kannattaa alkaa katsella hyvissäajoin ennen näyttelyä. Näyttelyhäkkiin voi myös laittaa jonkinlaisen nukkumapedin/-pesän kissalle ja monet kissat pitävätkin siitä, että ne saavat tuomarin pöydälle pääsyä odotellessa kaivautua syvälle pehkuihin.



Tartuntatautien ehkäisy

Mukaan kannattaa varata käsidesi, jolla desinfioi sekä omat kätensä eri kissojen käsittelyn välillä, että pyytää ihmisiä desinfioimaan omat kätensä ennen kuin koskevat sinun kissaasi. Vaikka näyttelysäännöt ja ennen näyttelyalueelle menoa suoritettava eläinlääkärintarkastus minimoivatkin sairaiden kissojen näyttelyttämisen todennäköisyyden, on tarttuvien pöpöjen leviämisen riski aina olemassa, kun samassa tilassa on satoja kissoja yhtäaikaa.

Niinpä omat pienet varotoimenpiteet, kuten käsidesi, ovat aivan paikallaan. Käsidesiä ostettaessa kannattaa pyrkiä mahdollisimman hajuttomaan versioon, sillä jotkut kissat (kuten esim. omani) saattavat ärsyyntyä voimakkaanhajuisesta käsidesistä.

Käsidesin lisäksi on mahdollista myös laittaa kissan häkin yhteyteen kyltti, jossa pyydetään olla koskematta kissaan ilman omistajan lupaa. Kyltin voi joko askarrella itse, tai ostaa valmiina esimerkiksi kissanäyttelyiden yhteydessä toimivilta myyntikojuilta.

Retkituoli sopii jalkojen lepuuttamiseen pitkän näyttelypäivän tiimellyksessä



Vesipullo ja retkituoli

Olen itse kokenut hyödylliseksi kantaa mukana myös omaa vesipulloa, josta voi annostella vettä kissan juomakuppiin helposti ilman, että tarvitsee lähteä kupin kanssa hortoilemaan vieraassa paikassa ja etsimään lähintä vesipistettä. Olen myös kuullut kissoista, jotka eivät suostu juomaan "vierasta vettä", joten omasta kotihanasta valutettu liru on tästäkin syystä hyvä ottaa varmuuden vuoksi mukaan.

Koska näyttelypäivä venyy usein pitkäksi, on hyvä ottaa mukaan myös kevyt ja kokoontaitettava retkituoli, jossa voi lepuuttaa omia jalkojaan näyttelypäivän tiimellyksessä. Retkituolit ovat edullisia, sekä kevyitä ja helppoja kantaa mukana.

Kissan "manipedi" on hyvä tehdä muutamaa päivää ennen näyttelyä.


Noin viikkoa ennen


Viikkoa tai muutamaa päivää ennen näyttelyä on hyvä alkaa puunata kissaa näyttelykuntoon. On täysin kissakohtaista, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Puolipitkäkarvainen kissa on hyvä pestä ennen näyttelyä (kissanpesuoperaatiosta on tulossa oma postauksensa lähiaikoina), eikä sitä kannata jättää viimetippaan, sillä turkki ei useimmiten ole edustavimmillaan heti pesun jälkeen, vaan vasta pari päivää asetuttuaan. Koska kotikissoilla ei ole mitään yhtenäistä turkin tyyppiä, ei mitään yleispäteviä pesuohjeita voi antaa. Juuri sinun kissallesi sopiva pesuajankohta ja sopivat pesuaineet löytynevätkin kokeilemalla.

Lyhytkarvaista kotikissaa harvoin tarvitsee pestä ennen näyttelyä, ellei sen turkki ole selvästi likainen. Turkkia voi kuitenkin harjata ja vaikuttaa sen kuntoon pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ruokavalion avulla. Meillä kissat syövät säännöllisesti rasvahappolisää ja sen seurauksena tuomareilta onkin tullut vuolaita kehuja kissan kiiltävästä turkista.


Manipedi on kaiken A ja O

Kaikkille näyttelyyn osallistuville kissoille rotuun ja karvanpituuteen katsomatta, tulee ennen näyttelyä suorittaa "manipedi", eli kynsien leikkuu. Kynsien säännöllinen leikkaaminen kuuluu mielestäni muutenkin kissan perusterveydenhuoltoon ja se totuttaa kissaa käsittelyyn, jolloin mahdolliset muutkin yllättävät hoitotoimenpiteet, kuten lääkintä, on helpompi suorittaa. Näyttelykissojen kohdalla kynsien leikkuuta edellytetään myös siksi, että tilanteessa jossa kissa päättääkin käyttää kynsiään, niiden aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.

Kynsien leikkuusta puhuttaessa tulee kuitenkin erottaa toisistaan kynnen, eli sarveisaineesta koostuvan osan lyhentäminen kynsisaksilla ja kynsien kirurginen poistaminen, jossa kynnen kasvu estetään pysyvästi poistamalla kissalta koko ensimmäinen varvasnivel. Ensimmäinen on kissalle sen oman ja ympäristön turvallisuuden vuoksi enemmän kuin suotavaa, jälkimmäinen taas eläinrääkkäystä, jonka kieltää niin eläinsuojelulaki, kuin näyttelysäännötkin.

Edellisenä päivänä


Koska näyttelypäivä starttaa yleensä heti aamusta ja näyttelypaikan sijainnista riippuen matkaan täytyy lähteä jo kukonlaulun aikaan, kannattaa kaikki näyttelyssä tarvittavien tavaroiden pakkaaminen suorittaa mahdollisimman pitkälle jo edellisenä päivänä, jotta näyttelypäivän aamuna ei tarvitse kuin herätä, napata kissa kuljetuskoppaan, valmiiksi pakatut tavarat mukaan ja lähteä ulos ovesta.

Yhdenkin kissan näyttelyttäminen vaatii määrällisesti yllättävän paljon kaikenlaista oheistavaraa, joiden kuljettamiseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan hommata joko apukäsiä tai jonkinlainen pyörällinen patenttiratkaisu, kuten olutkärryt ja venyvät "mustekalat", joiden avulla tavarat saa pinottua kärryyn ja kuljetettua kätevästi paikasta toiseen.

Vaikka kissanäyttelyt järjestetäänkin poikkeuksetta sisätiloissa, mukaan otettavien tavaroiden määrä ja laatu riippuu hieman siitä, mihin vuodenaikaan näyttely järjestetään. Kesällä monet näyttelypaikat ihmis- ja kissapaljouksineen saattavat esimerkiksi olla hiostavan kuumia, jolloin voi olla tarpeen ottaa mukaan pyyhkeeseen kääritty kylmäkalle, viilentämään kissaa näyttelyhäkissään.


Näytteilleasettajan muistilista


Tavarapaljouden muistamisen ja jäsentämisen helpottamiseksi voikin olla hyvä laatia lista mukaanotettavista tavaroista ja ruksata listasta aina yli ne asiat, jotka on pakannut kassiin.

Näytteilleasettajan perusmuistilista

  • Käsidesi
  • Kampa
  • Kokoontaitettava retkipenkki
  • Näyttelyverhot
  • Juomakuppi (esimerkiksi metallinen häkin seinään kiinnitettävä)
  • Ruokakuppi (pieni ja kompakti)
  • Vesipullo
  • Kissanruokaa
  • Kissanhiekkaa 
  • Pieni hiekkalaatikko
  • Kissa (tärkeä!)
  • Kissan nukkumapesä
  • "Älä koske ilman lupaa" -kyltti
  • Rokotustodistus
  • Sirutustodistus
  • Ilmoittautumisvahvistuskirje
  • Itselle evästä ja juomaa

Kissanäyttelyyn valmistautuminen saattaa vaikuttaa todella vaivalloiselta, mutta se ei todellisuudessa ole sitä. Kun valmistelut alkavat tulla tutuiksi, ne muodostuvat rutiineiksi ja alkavat sujua kuin itsestään.

Juttusarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa paneudumme näyttelypäivän kulkuun. 


KUVAT ARI K. & ALLEKIRJOITTANUT

Kissanäyttelysanastoa

Näyttelyverhot: Näyttelyhäkkiin kiinnitettävät verhot, jotka antavat kissalle suojaa ja tuovat näyttelyhäkkiin tyyliä. Lisätietoa näyttelyverhoista löydät esim. täältä.
Kevythäkki, eli "sturdi": Metallisen näyttelyhäkin voi korvata myös omalla kevythäkillä, jolloin näyttelyverhoja ei tarvita. Kevythäkiksi kutsutaan kasaan taittuvia muovi- ja kangasrakenteista valmistettuja häkkejä, joita valmistaa esimerkiksi Sturdi. Puhekielessä sturdi onkin muodostunut synonyymiksi kaikenlaisille kevytnäyttelyhäkeille.
Huomaathan, että kevythäkin tulee olla varta vasten kissanäyttelyhäkiksi tarkoitettu malli ja täyttää näyttelyhäkille asetetut kokovaatimukset. Kuljetukseen tarkoitettu kevythäkki ei siis sovellu tähän tarkoitukseen. 
Siinä, missä näyttelyjärjestäjän tarjoamassa metallihäkissä saa tarpeen vaatiessa olla kaksi saman talouden kissaa kerrallaan, saa yhdelle kissalle tarkoitetussa Sturdissa olla vain yksi.  
Vahvistuskirje, eli "vahvari": Näyttelyjärjestäjän kaikille näytteilleasettajille sähköpostitse lähettämä kirje, josta selviää ilmoittamasi kissan tiedot. Useimpien näyttelyiden kohdalla tämä vahvistuskirje tulee ottaa tulostettuna mukaan ja esittää paikan päällä.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Näyttelyyn kotikissan kanssa, osa 1: Näyttelyyn ilmoittautuminen

Monelle tuntuu tulevan yllätyksenä, että kotikissankin kanssa voi harrastaa kissanäyttelyitä ja niinpä päätinkin kasata juttusarjan, koskien kissanäyttelyharrastusta kotikissan kanssa. Juttusarjan ensimmäinen osa käsittelee näyttelyyn valmistautumista, mitä se käytännössä tarkoittaa, mitä kissalta ja sen omistajalta, eli näytteilleasettajalta edellytetään, jotta kissa voi osallistua näyttelyyn.

Aiheen ollessa todella laaja, olen päättänyt jakaa sen kolmeen osaan, joista tämä ensimmäinen käsittelee asioita, joita tulee huomioida ennen kissan ilmoittamista näyttelyyn. Kaksi seuraavaa osaa tulevat käsittelemään näyttelypäivään valmistautumista ja näyttelypäivän kulkua.


Suomessa kissanäyttelyitä järjestää kolme eri organisaatiota TICA, CFA ja FIFe:n alaisen Kissaliiton rotukissayhdistykset. Minulla on kokemusta ainoastaan FIFe-näyttelyistä, joten juttusarja koskee lähinnä niitä. 

Oman rajallisen kokemukseni johdosta juttusarjan ei ole niinkään tarkoitus antaa täysin kokonaisvaltaista kuvaa kissanäyttelytoiminnasta, kuin antaa kotikissojen kotiväelle kipinä etsiä lisätietoa ja osallistua oman kissansa kanssa kissanäyttelytoimintaan. 

Mitä enemmän kotikissoja näyttelyissä nähdään, sitä enemmän kotikissan arvostuksen on mahdollista nousta. Kissanäyttelyharrastus ei ole vain rotukissojen yksinoikeus, vaan se voi olla hauskaa yhteistä tekemistä myös kotikissalle omistajineen. Minulle kissanäyttelyissä käyminen kotikissojeni kanssa onkin lähinnä julkinen ja yhteiskunnallinen kannanotto kotikissojen arvostuksen nostamisen puolesta.
  

Toivonkin paljon kokemuksia ja mielipiteitä kotikissan näyttelyttämisestä myös TICA ja CFA-näyttelyissä, joten kommenttiboksissa sana on vapaa!


Kotikissa on yhteisnimitys kaikille rekisteröimättömille kissoille.
Mikä ihmeen kotikissa?


Kotikissa on yhteinen termi kaikille niille kissoille, joita ei ole rekisteröity. Kotikissoihin kuuluvat siis maatiaiset, sekarotuiset sekä rekisteröimättömät tai rekisteröimättömistä vanhemmista olevat rotukissat.

Maatiaisella tarkoitetaan eläinrotua joka on kehittynyt täysin luonnonvalinnan seurauksena, ilman ihmisen vaikutusta ja jalostamista.

Maatiaiskissoista on olemassa lyhyt-ja pitkäkarvainen (usein puolipitkäkarvainen) versio, eikä maatiaisen pidempi karva automaattisesti tarkoita sitä että siihen olisi sekoittunut jotain toista rotua. Monet ”puolinorjalaiset” tai ”puoliangorat” ovatkin todellisuudessa ihan 100% maatiaiskissoja.

Sekarotuinen kissa taas on kahden tai useamman eri kissarodun sekoitus. Vaikka kissassa olisi osa maatiaista, niin se ei ole maatiaiskissa silloin, jos siinä sen lisäksi on (tiedettävästi) jotain muutakin rotua.

Kissa voi olla myös geneettisesti puhdasrotuinen, mutta jos se on ns. paperiton, eli sen sukutaulusta tai polveutumisesta ei ole varmuutta, ei se myöskään saa rotukissan statusta. Virallisesti nämäkin kissat ovat siis kotikissoja.

Ennen kissanäyttelyyn ilmoittautumista tulee huomioida muutama seikka

Ennen näyttelyyn ilmoittautumista


Ennen näyttelyyn ilmoittamista tulee huomioida muutama seikka niin kissaan itseensä, kuin sen omistajaankin liittyen.


Mitä omistajalta edellytetään?

Kissan omistajan, eli näytteilleasettajan tulee kuulua johonkin Kissaliiton jäsenyhdistykseen voidakseen ilmoittaa kissansa näyttelyyn. Rotukissayhdistysten toiminta on usein paikallista ja loogisinta lieneekin liittyä omalla asuinalueellaan vaikuttavaan yhdistykseen. Mikään ei kuitenkaan estä sinua liittymästä toisella puolella Suomea toimivaan yhdistykseen tai vaikka useampaankin yhdistykseen kerrallaan.

Toiminnan painotukset eroavat hieman yhdistyskohtaisesti ja itselleni oli ensisijaisen tärkeää löytää yhdistys, joka ajaa rotukissayhdistyksen statuksestaan huolimatta myös kotikissojen asiaa. Rotukissayhdistykset ovat niitä tahoja jotka järjestävät kissanäyttelyitä, ja kaikki Suomessa järjestettävät FIFe-näyttelyt ovat jonkun Kissaliiton jäsenyhdistyksen järjestämiä.

Näyttelyyn osallistuvan kotikissan tulee olla kiltti ja terve.



Mitä kissalta edellytetään?

FIFen ja Kissaliiton näyttelysäännöissä on määritelty tietyt kriteerit näyttelyyn osallistuvalle kissalle. Kaikkia rotuja koskevien määräysten lisäksi kotikissojen kohdalla on myös pari vain niitä koskevaa kriteeriä, jotka tulee ottaa huomioon kissan näyttelyttämistä suunniteltaessa.

Huomioitavia seikkoja ovat:


  • Kissan tulee olla terve

  • Tiineenä olevat naaraat eivät saa osallistua näyttelyyn. Näyttelyyn ei myöskään voi osallistua sellainen naaras, jolla on alle luovutusikäiset pennut tai jotka erittävät maitoa

  • Kissa jonka korvat tai häntä on typistetty tai kynnet pysyvästi poistettu ei saa osallistua näyttelyyn

  • Sokeat tai kuurot kissat eivät saa osallistua näyttelyyn. Kokovalkoisen kissan kohdalla on esitettävä lääkärintodistus kissan normaalista kuulosta.

  • Kääpiökasvuiset tai jalkojen epämuodostumista kärsivät kissat eivät saa osallistua näyttelyyn. Tämä kattaa myös ns. laivakissat, eli kissat joilla on ylimääräisiä varpaita.

  • Kaikkien näyttelyyn osallistuvien, yli 10 kk ikäisten ja 1.1.2002 jälkeen syntyneiden kissojen on oltava tunnistusmerkittyjä (mikrosirutettuja)

  • Kaikkien yli 10 kk ikäisten näyttelyyn osallistuvien kotikissojen tulee olla steriloituja/kastroituja

  • Kissanpennun tulee näyttelyyn osallistuessaan olla vähintään 4 kk ikäinen ja 1 kg painoinen

  • Näyttelyyn osallistuakseen kissalla tulee olla todistettavasti voimassaolevat rokotukset (vähintään kolmoisrokotus, joka sisältää rokotteet kissaruttoa sekä herpes- ja caliciviruksia vastaan).

    Mikäli kissasi rokotukset eivät ole voimassa, kannattaa huomioida 15 vuorokauden varoaika, jonka tulee täyttyä rokotuksen ja kissanäyttelypäivän välissä.

  • Kissan kynsien kärkien tulee olla leikatut näyttelyyn osallistuttaessa


Kotikissoilla on muiden rotujen tapaan FIFen laatima standardi, eli niinkutsuttu rotumääritelmä. Kotikissan ollessa käsitteenä erittäin monimuotoinen, on myös standardi hyvin suurpiirteinen, jolloin kotikissan näyttelyarvostelussa painavat tuomarin henkilökohtaiset mieltymykset ja ennenkaikkea kissan käytös ja fyysinen olemus. Kotikissan tulee olla hyvin hoidettu, kiltti ja nauttia esiintymistilanteesta.

Ilmoittautuminen näyttelyyn tapahtuu Kissaliiton OmaKissa-järjestelmän kautta.

Näyttelyyn ilmoittautuminen


Liittyessäsi rotukissayhdistyksen jäseneksi, saat pääsyoikeuden Kissaliiton sähköiseen OmaKissa-tietokantaan. Saat kotikissasi tietokantaan ilmoittamalla sen tiedot sähköpostitse liiton rotukirjaajalle, joka lisää ne työaikansa puitteissa tietokantaan. Tämän jälkeen voit ilmoittaa kissasi OmaKissan kautta näyttelyyn.

Ilmoittautuminen on sitova ja se kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Näyttelyilmoittautuminen vahvistuu, kun näyttelymaksu on suoritettu. Näyttelyn ilmoittautumismaksu kannattaakin maksaa saman tien, sillä niin kauan kuin maksu roikkuu maksamattomana, ei paikkaasi näyttelyssä ole vahvistettu. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että näyttely ehtii tulla täyteen, eikä ilmoittautumistasi voidakaan vahvistaa. Tällöin et voi osallistua kissasi kanssa kyseiseen näyttelyyn.

Yllättävissä sairaustapauksissa on mahdollista saada näyttelyn ilmoittautumismaksu takaisin lääkärintodistusta vastaan, mutta lähtökohtaisesti ilmoittautumista pidetään sitovana. Kissan voi kyllä ilmoittaa poissaolevaksi, eli  "Absiksi" vaikka paikan päällä, mutta tällöin ilmoittautumismaksua ei palauteta.

Kissan poissaolevaksi ilmoittamista kannattaa paikanpäällä kuitenkin harkita, mikäli kissa on selkeästi hermostunut. Tällöin voi olla kissankin kannalta parasta olla viemättä sitä arvosteluun, rahanmenettämisenkin uhalla.

Paikan päällä näyttelyssä on saatavilla näyttelyluettelo, josta selviää kissasi nimi, rotu, kilpailunumero ja omistajan tiedot. Voit näyttelyilmoittautumisen yhteydessä valita, sallitko yhteystietosi julkaisun näyttelyluettelossa.

Kotikissat



Kun kissa on onnistuneesti ilmoitettu näyttelyyn, onkin aika pohtia miten valmistella sekä itsensä, että kissansa näyttelypäivää varten. Siihen paneudumme tarkemmin ensi viikolla, juttusarjan toisessa osassa "Näyttelypäivään valmistautuminen". Mikäli kysymyksiä tämän kirjoituksen myötä heräsi, älä pelkää ottaa yhteyttä.

Olen itse ollut muutama vuosi sitten aivan huuli pyöreänä näiden kaikkien näyttelykäytäntöjen äärellä, enkä olisi selvinnyt ilman osaavia tukijoukkoja. Niinpä haluan itsekin pistää hyvän kiertämään ja pyrkiä opastamaan asiasta kiinnostuneita kotikissanäyttelyiden saloihin.

Jos sinulla on kokemusta TICA ja/tai CFA-näyttelyistä ja haluaisit jakaa tietoasi ja kokemuksiasi meidän kanssamme, otathan yhteyttä. :)

KUVAT ARI K. & Kuvakaappaus Kissaliiton OmaKissa-järjestelmän etusivusta


Lähteet:

www.kissaliitto.fi


Kissanäyttelysanastoa

Näytteilleasettaja: Kissan omistaja, joka on ilmoittanut kissansa näyttelyyn ja on näyttelyssä paikan päällä kissan kanssa. 
Kotikissa: Yleisnimitys kaikille rekisteröimättömille kissoille. Maatiainen on kotikissa, mutta kaikki kotikissat eivät automaattisesti ole maatiaisia. 
EMS-koodi: FIFe-näyttelyissä käytetään tietynlaista kirjaimista ja numeroista koostuvaa sarjaa, jolla määritellään kissan rotu, väri ja tarvittaessa muitakin rotukohtaisia ominaisuuksia, kuten hännän pituus tai silmien väri.
Kotikissoilla EMS-koodin olennaisin osa on niiden rotua kuvaava osio: 
HCL (House Cat Longhair) = Pitkäkarvainen kotikissa 
HCS (House Cat Shorthair) = Lyhytkarvainen kotikissa 
Halutessaan kotikissan EMS-koodin voi muodostaa kokonaisuudessaan aivan samalla tavalla kuin rotukissoillakin, mutta näyttelyiden puitteissa sitä ei edellytetä. 
FIFe-näyttely: Kansainvälisen rotukissaliittojen kattojärjestön FIFen (Fédération Internationale Féline) jäsenjärjestön järjestämä näyttely, jossa noudatetaan FIFen yleisiä näyttelysääntöjä. 
Suomessa FIFen kansallinen jäsenjärjestö on Suomen Kissaliitto, joka on niin ikään laatinut FIFe-sääntöjen tueksi omia kansallisia näyttelysääntöjään, jotka yhdessä FIFe-sääntöjen kanssa vaikuttavat näyttelyn kulkuun. 
Kaikista Suomessa järjestettävistä FIFe-näyttelyistä vastaa jokin Kissaliiton jäsenyhdistyksistä. 
ABS: "Absent", merkitään kissan arvostelunumeron perään, mikäli kissa on vedetty pois arvostelusta.